Historia

Ensimmäiset asutukset

10 000 vuotta sitten jääpeite oli peitteenä Barentsin alueen päällä, ja ihmiset alkoivat etsiä jäättömiä rannikoita pääasiassa lämpimän Golfvirran ansiosta. Nämä olivat paimentolaisia - kivikauden ihmisiä, jotka hankkivat elantonsa metsästyksellä ja kalastuksella. Alueen arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet sukulaisuutta Saksassa ja Etelä-Euroopan osissa, jotka olivat tuolloin jäävapaita, asuneisiin. Tässä puhutaan ensimmäisestä tunnetusta kulttuurista - Komsa-kulttuurista. Nämä olivat rannalla asuvia kivikautisia ihmisiä, jotka elivät meren tarjoamalla. Täällä voimme puhua ensimmäisistä tunnetuista siirtokunnista Barentsin alueella.

Saamelaiset

Se, että saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansoja, on todistettu arkeologisilla tutkimuksilla, mutta kuinka kauan sitten ja mistä he tulivat, on edelleen epäselvää.

Että nämä metsäsaamelaiset olivat paimentolaisia ja liikkuivat vuodenaikojen vaihtelun mukaan, aivan kuten rannikkoa pitkin kalastaneet merisaamelaiset. Voimme nähdä, että tämä koskee useita kulttuureja, jotka ovat muuttaneet.

Meillä on pronssia käyttäviä eteläskandinaavia ja itäisen pronssikauden asbestikeramiikkaa. Täällä voit nähdä melko selvästi, että ihmiset matkustivat vesiväylillä levittääkseen kulttuuriaan. Tämä jatkui viikinkiaikaan asti, ja täällä alamme tietää hieman enemmän siitä, kuinka ihmiset matkustivat ja kulttuurit kohtasivat. Täältä löytyy esineitä Välimeren alueelta, mutta myös Etelä-Euroopasta.

800-luvun lopulla alamme löytää ensimmäisiä kirjoituksia ja luotettavia lähteitä ihmisistä ja maista, ja tämän vahvistavat Barentsin alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset. Täältä löydät suuren maanviljelijän ja viikinkipäällikön Ottarin muistiinpanot Håloglandista. Hän kertoo matkoistaan arktista rannikkoa pitkin Kuolan niemimaalle, kaupasta alueen saamelaisten kanssa.

Kartan visar hur de gamla folkslagen

var lokaliserade. Finnmarken var det land
som ursprungsbefolkningen samerna
härskade i.

Rajat ja verotus

Tiedetään, että keskiajalla Barentsin alueesta tuli kilpailevien valtioiden eli Tanskan-Norjan, Ruotsin ja Venäjän yhteinen kiinnostusalue. Täällä ei ollut kiinteitä kansallisia rajoja, ja saamelaiset, jotka olivat osa alkuperäisväestöä, joutuivat maksamaan veroja kaikissa kolmessa osavaltiossa. Täällä tarkastellaan, kuinka valtion viranomaiset käyttivät verotusoikeuttaan alueella. Nämä eturistiriidat johtivat yhä sotaisampiin toimiin. Suurin syy valtion viranomaisten suureen kiinnostukseen oli lisääntyvässä määrin lisääntyvä nahkojen ja turkistuotteiden kauppa.
Tänne tuli kauppiaita muista maista. Tämä johti siihen, että Ruotsin kuningas Magnus Eriksson sääti 1300-luvun puolivälissä lain, jonka mukaan kaiken kaupan tulee tapahtua Tukholman ja Turun kautta - Pohjanmaan kaupan rajoitus.

Mutta myös Tanska/Norja seurasi samaa tietä ja suuntasi kaiken kaupan Bergeniin ja Kööpenhaminaan. Tämä lähestymistapa hidasti kaupan kehitystä arktisella alueella.

Kartta näyttää Pohjoismaiden mielenkiintoiset alueet 1700-luvun loppuun asti.

Pomor kauppa

Täällä alamme nyt nähdä joitain maantieteellisiä rajoja tai verotusrajoja, jos haluatte, mutta raja voidaan havaita millä tahansa tavalla. Perinteiset yhteysreitit eivät huomioineet rajoja. Vuosisatojen ajan ihmiset käyttivät samoja kaavoja päästäkseen toiseen paikkaan ja ryhtyäkseen vaihtokauppaan.

Tiedämme, että venäläiset kauppiaat käyttivät Suomen meri- ja jokiverkostoa päästäkseen Pohjanlahdelle. Varhaiskeskiajalla Lofooteista kulki reitti Tornedaleen sekä sisä-Suomen ja Karjalan halki. Täältä löydät pomorit, venäläiset kauppaviljelijät Murmanskin alueen ja Kuolan niemimaan rannikolta. Heidän kauppansa kehittyi erittäin nopeasti 1700-luvulla. Toiminta-alueeksi tuli yksinomaan Pohjois-Norjan rannikko aina Bergeniin asti.

Selkeät rajat

Helmikuussa 1808 Venäjän tsaari Aleksanteri I hyökkäsi ruotsalaisten kimppuun Suomessa ja tämä päättyi siihen, että Ruotsi joutui luopumaan Suomesta Fredrikshavnin rauhanneuvotteluissa vuonna 1809. Suomesta tuli suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuudessa. Ruotsi oli unionissa Norjan kanssa, joten rajasta ei ehkä ollut puhumista.

Ruotsi tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi ns. Karlstadin sopimuksella vuonna 1905. Suomessa 1800-luvun loppuun asti Suomen ja Venäjän väliset ristiriidat kärjistyivät ja Suomen itsenäisyys julistettiin 6.12.1917. Venäjän vallankumouksen aikana rajat selkiytyivät yhä selvemmin, tässä voidaan alkaa puhua selkeistä rajoista, mutta vuoden 1917 ja ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen välisenä aikana vallitsi taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia levottomuuksia kaikkialla maailmassa. Rajat ovat aina olleet ja tulevat olemaan, mutta ihmiset matkustavat ja kulttuurit kohtaavat meidän Barentsin alueella asuvien keskuudessa.

Tornedalenassa meillä on ollut maailman rauhallisin raja. Kieli ja kulttuuri eivät tunne rajoja.

Vanhat reitit, joita käytettiin
järvi- ja jokijärjestelmät. Kuten näemme, siellä oli
hyvät olosuhteet ihmisille
liikkua pitkiä matkoja.

Käsikirjoitus: Rolf Johansson.